Euroopan unionin neuvosto
EU:n neuvostossa EU-maiden ministerit kokoontuvat neuvottelemaan ja hyväksymään EU:n lainsäädäntöä.
Ajankohtaista
29. lokakuuta 2026
EU ja sen 27 jäsenmaata ovat maailman suurimmat julkisen ilmastorahoituksen antajat. Vuonna 2025 ne antoivat 32,3 mrd. € julkista rahoitusta ja sen lisäksi 9,3 mrd. € yksityistä rahoitusta tukeakseen kehittyviä maita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lukujen lähteitä ovat EU:n budjetti, Euroopan kehitysrahasto ja Euroopan investointipankki.
Puheenjohtajamaa tällä hetkellä Irlanti
Irlanti hoitaa tällä hetkellä neuvoston puheenjohtajuutta 31. joulukuuta 2026 saakka. Maa toimii kahdeksatta kertaa neuvoston puheenjohtajana, nyt osana puheenjohtajakolmikkoa Liettuan ja Kreikan kanssa. Irlannin puheenjohtajakautta ohjaa periaate, jonka mukaan olemme vahvoja yhdessä.
Mitä neuvosto tekee?
Euroopan unionin neuvosto (tai vain neuvosto) tuo yhteen 27 EU-maan ministerit. Neuvoston tärkein tehtävä on säätää lakeja.
Se myös hyväksyy EU:n budjetin, koordinoi politiikkoja, tekee kansainvälisiä sopimuksia EU:n puolesta ja kehittää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
EU:n neuvosto on yksi oikeushenkilö. Käytännössä ministerit kuitenkin tapaavat aihepiiristä riippuen neuvoston eri kokoonpanoissa.
Toimialat
-
Kilpailukykyneuvosto
-
Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto
-
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto
-
Maatalous- ja kalastusneuvosto
-
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto
-
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto
-
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto
-
Ulkoasiainneuvosto
-
Yleisten asioiden neuvosto
-
Ympäristöneuvosto
Miten neuvosto toimii?
Jäsenmaiden ministerit hyväksyvät EU:n lainsäädäntöä neuvoston istunnoissa. Ennen kuin jäsenmaiden ministerit äänestävät asiasta, sitä tarkastellaan ja siitä keskustellaan neuvoston valmisteluelimissä. Neuvosto päättää valtaosasta lainsäädäntöä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä.
Neuvoston työskentelyä ohjaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaa, joka vaihtuu puolen vuoden välein.
Kaikki asiat käsitellään valmisteluelimissä (työryhmissä ja Coreperissa eli EU-suurlähettiläiden komiteassa) ennen kuin ministerit tekevät niistä päätöksen.
Useimmilla aloilla neuvosto toimii toisena lainsäätäjänä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Se päättää myös poliittisten kantojen ilmaisemisesta.
Neuvosto valitsee aiheesta riippuen yhden kolmesta äänestysjärjestelmästä: määräenemmistö, yksinkertainen enemmistö tai yksimielisyys. Useimmiten käytetään määräenemmistöä.
Neuvoston puheenjohtajamaa määrittelee asialistan ja vie eteenpäin neuvoston työtä. Puheenjohtajuus kiertää puolen vuoden välein EU-maalta toiselle.
Neuvoston eri tasoilla pidetään vuosittain keskimäärin yli 4 000 kokousta. Niistä noin 70–80 on ministerikokouksia. Ministerikokoukset pidetään pääasiassa Brysselissä, paitsi huhti-, kesä- ja lokakuussa, kun istunnot pidetään Luxemburgissa.
Historiaa
Merkkipaaluja neuvoston perustamisesta nykypäivään.
-
1958
25. tammikuutaNeuvosto saa alkunsa
Euroopan talousyhteisön neuvosto kokoontuu ensimmäisen kerran Belgian ulkoministerin johdolla.
-
1993
1. marraskuutaMaastrichtin sopimus
Maastrichtin sopimuksella luodaan uusia toimintapolitiikkoja, kuten yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä oikeus- ja sisäasiat.
-
2009
1. joulukuutaLissabonin sopimus
Lissabonin sopimuksella laajennetaan määräenemmistöpäätösten käyttöä neuvostossa.